| ![]() ![]() ![]() |
Historia Suomenselän Taiteilijaseuran perustaminen ja toiminnan alkaminen Teksti on tiivistelmä Arvo Sippolan kirjoittamasta historiikista. 1960-luvulla elettiin maaseudulla voimakasta identiteetin löytämisen
aikaa ja sen myötä kulttuuriharrastukset kokivat nousun. Kuvataiteellisen toiminnan lisäännyttyä Suomenselän alueella silloinen kansalaisopiston rehtori, nyttemmin professori Eero Hiirosella, syntyi ajatus koota kuvataiteesta kiinnostuneita henkilöitä keskustelemaan kuvataideyhdistyksen perustamisesta Suomenselän alueelle. Hän kirjoitti kutsukirjeessään: "Koska kunnissa on viime vuosina virinnyt yhä voimakkaampaa kuvataiteellista toimintaa, on tullut ajankohtaiseksi yhdistävään, voimia kokoavaan taiteilijaseuran aikaansaamiseen, jotta nyt jo kehittynyttä toimintaa pystyttäisiin viemään eteenpäin ja sillä saavutettaisiin parhaat mahdolliset tulokset." Keskusteleva kokous tätä varten järjestettiin 2. 9. 1968 Tarjanteessa Virroilla. Perustava kokous järjestettiin jo kahden kuukauden jälkeen Ähtärin yhteiskoululla 2. 11. 1968. Seura perustettiin kokouksessa ja sen nimeksi tuli Suomenselän Taiteilijaseura. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansakoulunopettaja Heikki Heikkilä ja sihteeriksi hammasteknikko Olli Manninen, molemmat Virroilta. 25. 4. 1970 alkaen seura on kuulunut kuvataidejärjestöjen valtakunnalliseen kattojärjestöön Suomen Kuvataidejärjestöjen Liittoon. Toiminta-ajatuksessa sanotaan mm, että seura toteuttaa tarkoitustaan pitämällä kokouksia, järjestämällä taidenäyttelyjä, -kilpailuja, ja -kursseja, tekemällä aloitteita, antamalla lausuntoja ja esittämällä kantansa toimipiiriinsä kuuluvissa asioissa sekä harjoittamalla kerho- ja julkaisutoimintaa. Lisäksi kerho voi hoitaa ja muodostaa erityisiä rahastoja.
Jäseneksi
pyrkivä saa Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttelystä ja Suomen
Kuvataidejärjestöjen Liiton vuosinäyttelystä kaksi
pistettä, Jurytetystä
läänin näyttelystä ja seuran omasta näyttelystä yhden pisteen. Jäseneksi
vaaditaan neljä pistettä, kuitenkin niin, että mukana on seuran oma
vuosinäyttely ja jokin em. muista näyttelyistä. Johtokunta voi
kuitenkin ottaa huomioon muunkin vastaavantasoisen kuvataiteellisen
ansion pisteitä laskettaessa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Oli ilahduttavaa, että aloittelevan jäsenistön tukijoiksi tuli nimekkäitä taiteilijoita, sellaiset vanhat mestarit kuin Arvi Mäenpää ja Iivari Honkola. Heidän vaatimaton ja lämmin nuoriin aloitteleviin oli tärkeä. Innostusta ja arvostusta seurassa lisäsivät edellä mainittujen lisäksi se että mukaan tulivat melkein kaikki alueen ammattitaiteilijat, Antti Maasalo, silloin Ylistarosta, myöhemmin Lehtimäeltä, Kalle Siukola Toijalasta, Veikko Koskinen Keuruulta ja tietysti ennen kaikkea seuran perustajajäsen Eero Hiironen sekä monet muut. Seura on ollut alkuvuosista lähtien monelle ponnahduslauta taide-elämässä eteenpäin, mutta joidenkin kohdalla on ollut harmittavaa, että ovat nyöhemmin jättäneet kasvattajaseuransa. Suurin osa jäsenistä - ulkomaille muuttaneetkin - ovat kuitenkin vuosien kuluessa kiitettävästi säilyttäneet jäsenyytensä tukien seuran toimintaa. Näin on seura laajentunut käsittämään koko maan ja sitä voidaan pitää jopa valtakunnallisena taiteilijaseurana. Suomenselän Taiteilijaseura ry:n standaari ja julkaisut Seuran 30-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa julkistettiin seuran standaari, jonka on suunnitellut seuran sen hetkinen puheenjohtaja Arvo Sippola. Standaaria on jaettu 30 kpl.
Seuran 25-vuotishistoriikki ja taiteilijamatrikkeli julkaistiin elokuussa 1993. Sen ovat koonneet Marita Erkkola-Järvinen ja Arvo Sippola. Kesäkuussa 2003 julkaistiin Arvo Sippolan kirjoittama 35-vuotishistoriikki/matrikkeli. Puheenjohtajina ovat toimineet
Vuosinäyttelyihin on ollut mahdollista seuran jäsenten lisäksi tarjota töitään myös seuraan kuulumattomat taiteilijat. Tällä tavoin seuran jäsenistö on myös uudistunut ja kasvanut. Joihinkin näyttelyihin vain seuran jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua. Vuosinäyttelyjen juryt on saatu korkeatasoisiksi kaikkiin näyttelyihin. Se on aikaansaanut sen, että näyttelyjen taso on ollut useinmiten korkea ja tatä kautta taiteilijaseuraa on alettu arvostaa ja jäseneksi haluavia on tullut koko ajan lisää. Lisäksi näyttelyyn osallistuminen on ollut monelle tekijälle eteenpäin pyrkimisessä rohkaisevana askeleena. Vuosien kuluessa vuosinäyttelyistä on kehittynyt laaja-alainen ja selväpiirteinen katselmus. ![]() Yläkuvassa Vuosinäyttelyä Virroilla 1987. Alakuvassa 30-vuotisjuhlamenoihin kuuluvana osana tutustuttiin Eero Hiirosen pysyvään näyttelyyn Pirkanpohjan taidekeskuksessa. ![]() Taiteilijaseura on järjestänyt useita muitakin näyttelyjä vuosinäyttelyjen lisäksi. Tällaisia ovat olleet mm. Tikkakoskella Tikka-Mannilan kesänäyttelyt 1979 - 81. Näyttely Keuruun Taiteilijaseuran kanssa1989. Suomenselän Taiteilijaseuran alavutelaisten jäsenten näyttely Ryskööt- kulttuuri- ja markkinatapahtumissa 1993 - 95. Samoin alavutelaisten jäsenten näyttely Merita Pankin kutsunäyttelynä Alavudella 1999. Seuran puheenjohtajien ja sihteerin "ryhmä viiden" - näyttely Taidekeskus Harrissa kesänäyttelynä v. 2000. Seuran omien näyttelyjen lisäksi jäsenet ovat osallistuneet lukuisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin näyttelyihin eri puolella Suomea. Useat seuran jäsenet ovat järjestäneet runsaasti omia näyttelyitään ryhmissä ja yksinään kotiseuduillaan tai muualla. Mm. Kuortaneen kirjaston näyttelytila on monelle tuttu, koska he ovat vierailleet siellä kuukauden taiteilijana. Joillakin jäsenillä on myös oma galleria, joissa heillä on oma myyntiinäyttely. Taideleirit ja kurssit Suomenselän Taiteilijaseuralla on ollut erittäin voimakas ja innostava kurssitoiminta heti perustamisesta alkaen. Järjestetyllä koulutuksella on ollut näyttelyissä havaittva tasonnousu. ![]() Taideleireillä. Yläkuvassa Marttilan vanhassa pappilassa Virroilla v. 1974. Veikko Takala - toinen vasemmalta - ohjaamassa työskentelyä. Alakuvassa Vetämäjärven leirikeskuksessa kesällä 2001. Tässäkin monivuotinen opettaja Veikko Takala jakamassa neuvoja. Vetämäjärven leirit ovat olleet suosittuja monina kesinä. ![]() |